1. Organisaation tarkoitus ja rakenne

Organisaation tarkoitus ei ole asettaa Laguslaisia arvojärjestykseen vaan muokata organisaatio toimivaksi ja tehokkaaksi. Organisaation tavoitteena on myös palkita hyvästä suorituksesta.

Osasto Laguksen organisaatio koostuu neljästä tasosta:
1) miehistö
2) ryhmänjohtajat
3) joukkueenjohtajat
4) esikunta

1.1. Miehistö

Miehistö on se Laguksen osa, joka taistelukentällä tekee tärkeimmän työn: taistelee. Miehistön taso määrää myös koko organisaation tason. Ilman johtajia miehistö pystyy taistelemaan, mutta ilman miehistöä ei ole järkevää olla johtajiakaan.

Jokaisella Laguksen jäsenellä, miehistöstä esikuntaan, on oikeus sanoa mielipiteensä Laguksen toiminnasta ja osallistua Laguksen toiminnan kehittämiseen. Laguksen jäsenet ovat tasa-arvoisia taistelukentän ulkopuolella.

Jokaiselta miehistön jäseneltä odotetaan vähintäänkin perusosaamista jokaisesta maasodassa käytettävästä välineestä, kasapanosmiehestä raskaimpaan tankkiin. Miehistön tulee pyrkiä jatkuvasti kehittämään itseään kohti parempaa osaamista.

1.1.1. Alokas

Alokasaika Laguksessa vaihtelee kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Alokasaikana tehdään lopullinen päätös täysimittaisesta Laguksen jäsenyydestä. Alokasaika on lähinnä muodollinen ajanjakso, jossa tarkistetaan taistelutaito, kommunikointitaito ja ryhmässä pelaamisen osavuus. Jokaiselle alokkaalle nimetään kouluttaja joka käy alokkaan kanssa läpi squadin perusasioihin keskittyvän "alokaskoulutuksen".

1.1.2. Jääkäri

Alokasajan päätyttyä ja alokaskoulutuksen suoritettuaan alokas ylennetään jääkäriksi. Jääkärinä laguslaisella on täysi oikeus osallistua Laguksen päätöksiin.

1.1.3. Korpraali

Korpraali on taistelukentällä taistelutaistonsa osoittanut sotilas. Tässä vaiheessa häneltä odotetaan että hän myös tukee uusia Laguksen jäseniä heidän kysymyksisssään ja ongelmissaan. Lisäksi korpraali toimii kouluttajana uusille alokkaille.

1.1.4. Alikersantti

Alikersantti on miehistöstä kokeneimpia. Alikersantin tehtävät ja vastuut ovat samat kuin korpraalilla; hänen odotetaan tukevan uusia Laguksen jäseniä parhaan kykynsä mukaan. Lisäksi alikersantti toimii kouluttajana uusille alokkaille.

Tarvittaessa alikersantit toimivat myös ryhmänjohtajina.

1.2. Ryhmänjohtajat

Ryhmänjohtajan päätehtävä on johtaa ryhmää taistelukentällä. Ryhmän koko vaihtelee tilanteesta riipuen neljästä (4) kahdeksaan (8). Ryhmänjohtajat toimivat joukkueenjohtajalta saamiensa tehtävien mukaisesti ja päättävät mitä kalustoa ryhmä tarvitsee ja missä ja välittävät tämän tiedon ryhmänsä jäsenille.

1.2.1. Kersantti

Kersantti on ryhmänjohtajista nuorin. Jokaisella kersantilla tulisi olla nimetty ryhmänjohtajakouluttaja joka perehdyttää kersantin ryhmänjohtamiseen.

1.2.2. Ylikersantti

Ylikersantti on kokenut ryhmänjohtaja. Ylikersantti toimii kouluttajana uusille ryhmänjohtajille.

1.2.3. Vääpeli

Ylivääpeli on ryhmänjohtajista kokenein ja mitä ilmeisemmin suuntaa kohti joukkueen johtamista. Ylivääpeli toimii kouluttajana uusille ryhmänjohtajille.

Jos paikalla ei ole yhtään joukkueenjohtajaa, ylivääpeli toimii joukkueenjohtajan tehtävissä.

1.3. Joukkueenjohtajat

Joukkueenjohtajien päätehtävä on valita ryhmille kohteet ja kertoa tehtävät. Joukkueenjohtaja päättää mitkä ryhmät ovat puolustuksessa, hyökkäyksessä tai muussa tehtävässä. Joukkueenjohtajalle on komennossaan yksi tai useampi ryhmä josta hän on vastuussa.

1.3.1. Sotilasmestari

Sotilasmestari on joukkueenjohtajista nuorin. Jokaisella sotilasmestarilla tulisi olla nimetty joukkueenjohtajakouluttaja joka perehdyttää sotilasmestarin joukkueenjohtamiseen.

1.3.3. Luutnantti

Luutnatti on joukkueenjohtajataitonsa hyväksi osoittanut sotilas. Luutnantti toimii kouluttajana uusille joukkueenjohtajille.

1.3.4. Yliluutnantti.

Yliluutnantti on joukkueenjohtajista kokenein ja mitä ilmeisemmin suuntaa kohti esikuntaa. Yliluutnantti toimii kouluttajana uusille joukkueenjohtajille.

Jos paikalla ei ole esikuntaa, yliluutnantti toimii esikunnan tehtävissä.

1.4. Esikunta

Esikunta vastaa yhdessä joukkueenjohdon kanssa Laguksen toimintasäännöistä. Esikunta on vastuussa Laguksen toiminnasta yhteisönä.

1.4.1 Kapteeni

Kapteeni on Laguksen ylin komentaja.

2. Yleneminen organisaatiossa

2.1. Perusedellytykset ylenemiselle

Ylenemistä ei tehdä vain ylenemisen vuoksi vaan seuraavien tekijöiden vuoksi.

2.1.1. Tarve

Jokaiseen organisaatioportaaseen liittyy tehtävä jonka tekemiseen tarvitaan henkilöitä. Organisaatioportaiden tulee muodostua pyramidimaisesti, miehistön ollessa kaikista suurin ja esikunnan pienin.

2.1.2. Halukkuus

Ketään ei voida pakottaa ylenemään ja ottamaan uusia tehtäviä ja vastuita. Organisaation tasosta toiselle siirryttäessä tämä on varsin tärkeää, ketään ei voi pakottaa ryhmän- tai joukkueenjohtamiseen ilman halua. Sen sijaan jos joku haluaa yletä, hän voi myös tuoda halunsa julki, joko julkisesti tai yksityisesti.

2.1.3. Riittävä peliaika

Sotilasarvo tuo mukanaan tehtäviä. Tehtäviä ei voi tehdä, jos ei ole paikalla.

2.1.4. Osoitettu kyvykkyys

Jokaista tehtävää varten on oltavat tietyt peruskyvyt. Tälläisiä kykyjä ovat esimerkiksi kommunikointi ja päätöksenteko. Tehtävä kouluttaa kyllä tekijää lisää, joten kyvyn osuus ylenemisestä ei ole niin merkittävä kuin tarpeen tai halukkuuden.

2.2. Ylenemisestä päättäminen

Miehistön osalta ylenemistä esittää ryhmänjohtaja joukkueenjohtajalle, joka sitten puoltaa tai jättää puoltamatta ylenemistä. Ryhmänjohtajan osalta joukkueenjohtaja esittää esikunnalle, joka sitten puoltaa tai jättää puoltamatta.

Siirryttäessä miehistöstä ryhmänjohtajaksi, ryhmänjohtajasta joukkueenjohtajaksi tai joukkueenjohtajasta esikuntaan tarvitaan useamman kyseisen portaan henkilön suositus.

Lopullisen ylentämisen tekee esikunta.

2.3. Alentaminen

Aleneminen organisaatiossa tapahtuu joko omasta halusta tai organisaation tarpeesta. Alenemisen jälkeen yleneminen tapahtuu normaalisti arvo kerrallaan.

2.3.1. Aleneminen omasta halusta

Henkilö huomaa ettei pysty syystä tai toisesta (siviilielämä, halukkuus) täyttämään hänelle osoitettua tehtävää. Tällöin hän voi pyytää alentamista esikunnalta. Jokainen alenemistapaus käsitellään erikseen.

2.3.2. Aleneminen organisaation tarpeesta

Organisaatio havaitsee ettei henkilö pysty syystä tai toisesta (siviilielämä, halukkuus) täyttämään hänelle osoitettua tehtävää. Tällöin hänet voidaan alentaa esikunnan toimesta. Jokainen alenemistapaus käsitellään erikseen.

3. Komentosuhteet organisaatiossa

3.1. Komentojen noudattamisesta

Komentojen noudattaminen on vapaaehtoista. Kyseessä on peli, jossa tarkoituksena on pitää hauskaa.

Kuitenkin Laguksen jäseneltä odotetaan että hän noudattaa komentoja kun olemme liikkeellä isompana ryhmänä tai mukana operaatiossa. Jos Laguksen jäsen ei ole tällöin mukana toiminnassa hänen tulee tästä selkeästi ilmoittaa ja olla häiritsemättä ryhmän toimintaa.

3.2. Komentojärjestys

Sotilasarvoltaan vanhempi johtaa. Tästä poikkeuksena tilanne, jossa hyökkäys/puolustus on jo käynnissä ja sen hetkistä johtajaa sotilasarvoltaan vanhempi tulee paikalle. Tällöin kentällä/kartalla johtamista suorittava kertoo tilanteen ja luovuttaa vetovastuun vasta sopivassa tilanteessa tämän jälkeen. Vetovastuun vaihtumisesta ilmoitetaan julkisesti. Tästä poikkeuksena tilanne, jossa sotilasarvoltaan vanhempi ei halua johtamistehtävää. Tästä hänen on ilmoitettava selvästi, pysyä poissa johtamistehtävistä ja alistaa itsensä johdettavaksi.

3.3. Komentoon alistuminen

Kun pelaaja tulee sisään, hän (halutessaan) ilmoittautuu Laguksen käyttöön. Johdossa oleva ottaa yhteyttä joko julkisella tai yksityisellä viestillä ja ilmoittaa olevansa johtamisvastuussa.

4. Palkitseminen

Osasto Laguksen sisäiset palkinnot.

Sivu päivitetty 18.12.2005 / Zeta.